Miten ennakoinnin vaikutusta voi todentaa julkishallinnossa?
Kirjoittaja Elisa Oinonen on tulevaisuudentutkimuksen maisteri ja digitaalisen liiketoiminnan asiantuntija. Hän työskentelee erilaisten verkkokaupan kehitys- ja ennakointiprojektien parissa oman yrityksensä Future Curvesin kautta ja tekee yhteistyötä tulevaisuusmuotoilutoimisto 11Helsingin kanssa.
Emeritaprofessori Sirkka Heinonen totesi vuonna 2025: “Ennakointi ei ole enää ylellisyyttä – vaan välttämättömyys”. Ennakoinnin yleistyessä erityisesti julkisella sektorilla korostuu tarve osoittaa, mitkä on sen vaikutukset organisaation toimintaan, tuloksiin ja päätöksentekoon. Vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen on tärkeää sekä toiminnan jatkuvuuden että resurssien turvaamiseksi.
Tein Tulevaisuudentutkimuksen maisteriohjelmaan keväällä 2025 gradun, jossa tutkin Kelan strategista ennakointia ja sen vaikutusta laitoksen strategiseen päätöksentekoon. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, miten prosessia voisi kehittää, jotta vaikutus olisi entistä vahvempi.
Kelassa strategista ennakointia on tehty systemaattisesti vuodesta 2020. Keväästä 2023 lähtien työ on ollut prosessimaista ja jäsenneltyä. Ennakointia tehdään kolmella aikajänteellä: lyhyellä (1–2 vuotta), keskipitkällä (3–5 vuotta) ja pitkällä (7–10 vuotta). Lyhyt aikaväli liittyy tekemiseen ja suunnitteluun, keskipitkä strategiseen suuntaan ja pitkä aikaväli tulevaisuuden visiointiin.
Ennakoinnissa hyödynnetään solumallia, jossa noin 50 asiantuntijaa työskentelee viiden teeman parissa oman työn ohessa: digitalisaatio, ihmiset ja hyvinvointi, politiikka–talous–lainsäädäntö, turvallisuus sekä työn tulevaisuus.
Ennakoinnin päätavoite on selkeä: mahdollistaa parempi päätöksenteko tuottamalla tietoa tulevaisuudesta.
Vaikutusten arvioinnissa selkeä tutkimusaukko
Ennakoinnissa on yritetty tehdä vaikutusten arviointia niin kauan kuin sitä on harjoitettu. Silti alalla on selkeä tutkimusaukko: potentiaali tunnetaan, mutta konkreettisia vaikutuksia on haastavaa todentaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että strategisia vaikutuksia on vaikea tunnistaa pitkällä aikavälillä, ja moni tekijä vaikuttaa päätöksiin samanaikaisesti. Vaikka erilaisia viitekehyksiä on runsaasti (gradussani löysin niitä 23), arviointimenetelmät kehittyvät yhä hitaasti. Myöskään ”one-size-does-not-fit-all”, vaan erilaiset mallit, organisaatiot ja toimintatavat hyötyvät usein räätälöidystä mallista.
Arvioinnin haastetta lisää se, että ennakointi suuntautuu tulevaisuuteen, mutta arviointi katsoo taaksepäin (Georghiou & Keenan, 2006). Vaikutukset ovat usein abstrakteja, epäsuoria, ei-numeerisia ja näkyvät vasta ajan kanssa. Julkisella sektorilla arviointia vaikeuttaa myös se, että tavoitteena ei ole niinkään taloudellinen hyöty, vaan ensisijaisesti yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Tutkimustani varten kehitin kymmenestä attribuutista koostuvan vaikutusten viitekehyksen (Impact Attributes Framework, jota muuten kehuttiin erityisesti graduni arvioinnissa). Se sisälsi muun muassa havainnoinnin, tietoisuuden, oppimisen, muutoskyvykkyyden, innovaation, vaihtoehtojen tunnistamisen, vaikuttamisen, yhteistyön ja johtamisen – eli ne alueet, joihin ennakointi tyypillisesti vaikuttaa.
Vaikutuksia näkyvämmäksi ja seuranta jatkuvammaksi
Kelaan liittyvässä tutkimuksessa ennakointityöllä havaittiin olevan monipuolisia vaikutuksia. Niitä olivat mm:
vahvistaa yksilöiden tulevaisuuskyvykkyyksiä
auttaa tunnistamaan uusia vaihtoehtoja
lisää sisäistä ja ulkoista yhteistyötä
tuottaa konkreettisia työkaluja ja ideoita
tukee strategisten työkalujen kehittämistä ja päätöksentekoa
auttaa valmistautumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen
Tutkimuksessa nousi esiin myös keskeisiä kehitysideoita: yhteistyötä tulisi vahvistaa riskienhallinnan ja asiakastiimien kanssa, asiakasymmärrystä hyödyntää paremmin, ennakoinnista tehdä entistä saavutettavampaa ja osallistavampaa, ja sen kytkentää strategiaan sekä päätöksentekoon selkeyttää. Myös vaikutusten näkyvyyttä ja jatkuvaa seurantaa haluttiin parantaa.
Kuten Kelan ennakoinnista vastaava johtava strateginen muotoilija Kerttu Takala kiteyttää yhdeksi ennakoinnin päätavoitteeksi: Kelassa ennakointi kuuluu kaikille. En voi muuta kuin kompata tätä – ennakointi kuuluu kaikille, ja juuri siinä piilee sen voima. Muutos ja tulevaisuuteen vaikuttaminen tapahtuvat yhdessä, kaikkia osallistaen
Lähteet
Oinonen, Elisa (2025) How does Foresight create impact? Impact assessment of strategic foresight at the Social Insurance Institution of Finland, Kela. Pro gradu -työ. Turun yliopisto. Linkki.
Georghiou, L. & Keenan, M. (2006) Evaluation of national foresight activities: Assessing rationale, process and impact. Technological Forecasting and Social Change, Volume 73, Issue 7, 761-777.